Hallitus ja asunto-ongelmat

Hallitus päättänyt puoliväliriihessä useista asuntokauppaan liittyvistä asioista jolla pyritään helpottamaan rakentamisen ja kaikkeen asuntokauppaan liittyviä ongelmia.

1. Sallitaan Finanssivalvonnalle asuntolainakaton asettaminen enimmillään 95 prosenttiin kaikille asunnonostajille nykyisen 90 prosentin sijaan.
2. Nostetaan asuntolainojen enimmäiskesto 30 vuodesta 35 vuoteen.
3. Taloyhtiölainat: Mahdollistetaan asetuksella muuttaa suhdannetilanteen mukaan enimmäisluotto-osuutta (60–70 %), lyhennysvapaan kestoa (1–2 vuotta) ja enimmäislaina-aikaa (30–35 vuotta).
4. Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/35-vuoden-asuntolaina-ja-lisaa-liikkumavaraa-kl-selvitti-vaikutusta-asuntokauppaan/9b5776e9-d93f-4244-abff-bb2c6c0a3773

Ensimmäisellä pointilla pyritään siihen, että yhä useammalla olisi mahdollisuus ostaa asunto. Tällä tietenkin pyritään siihen, että asuntokauppa lähtisi nousuun ja markkinat vakiintuisivat jälleen. Aiemmin 100 000 euron asuntoa varten olisi tarvinnut säästää 10 000 euroa, jatkossa 5 000 euroa. Tämä 5% hyöty on jo ollut aiemmin käytössä ensiasunnon ostajalla. ASP-lainaa varten on edelleen tarve säästää tuo 10% jossa valtio takaa lainan takaisinmaksun jos ostajalle koituu maksuongelmia.

Toinen pointti kohdistaa katseet yhä pidemmälle asuntovelka-ajalle. Mallia ja pohdintaa voi ottaa Ruotsista jossa asuntoja ei koskaan makseta takaisin vaan omistetaan asuntoja ja maksetaan käytännössä korkoja ja spekuloidaan asuntojen hintojen nousulla jatkossakin. Voidaankin pohtia onko tämä oikea ratkaisu useammaltakin kannalta, mutta miten tämä käytännössä toimii on se, että pankille maksetaan enemmän lainakorkoja pidempään ja itse ”hyödytään” siinä, että maksetaan kuukausierässä vähemmän. Vuokramarkkinoille tällä voi myös olla se etu, että kassavirtapositiivisia kohteita olisi helpompi jälleen löytää. Tosin tällä hetkellä tämäkään ei taida se isoin ongelma asuntomarkkinassa olla. Toki tulee myös muistaa, että asunnon ostajan ei ole pakko ottaa pidempää laina-aikaa vaan tuo on neuvoteltavissa ja on täysin tilannekohtaista miten halutaan laina toteuttaa.

Kolmannen kohdalla näen riskiä lisää lainan myöntäjälle joka luultavasti tulee heijastumaan lainakohteisiin suoraan. Jo nyt ollaan nähty tilanteita, joissa uudiskohteita ei haluta ostaa tai vanhempien tai ns. susirajan toisella puolella olevien taloyhtiöiden peruskorjauslainojen otto on ongelmallista eikä pankkien puolella ole halua näitä rahoittaa.

Saa nähdä miten lainaehdot muuttuvat näiden toimien puolesta ja miten markkina reagoi pidemmällä jaksolla mutta haluaisin uskoa, että nämä muutokset ovat positiivisia ja hieman auttavat asuntoihin kiinni pääsemistä myös kalliimmissa kaupungeissa.